Plantas utilizadas por los quichuas de Ecuador: quichua - español (DICCIONARIO) - Omar Vacas Cruz - E-Book

Plantas utilizadas por los quichuas de Ecuador: quichua - español (DICCIONARIO) E-Book

Omar Vacas Cruz

0,0

Beschreibung

Las lenguas nativas de los pueblos americanos no han sido tomadas en cuenta para el desarrollo o la enseñanza de las ciencias. Lenguas ampliamente practicadas, como el quichua, han estado ausentes en este campo. Este diccionario —que incluye 1683 especies y sus usos ancestrales— pretende tender un puente entre distintas concepciones del mundo, constituyendo el segundo esfuerzo por integrar el lenguaje científico a la sabiduría y la cosmovisión quichua, a través de las plantas útiles.

Sie lesen das E-Book in den Legimi-Apps auf:

Android
iOS
von Legimi
zertifizierten E-Readern

Seitenzahl: 568

Das E-Book (TTS) können Sie hören im Abo „Legimi Premium” in Legimi-Apps auf:

Android
iOS
Bewertungen
0,0
0
0
0
0
0
Mehr Informationen
Mehr Informationen
Legimi prüft nicht, ob Rezensionen von Nutzern stammen, die den betreffenden Titel tatsächlich gekauft oder gelesen/gehört haben. Wir entfernen aber gefälschte Rezensionen.



Presentación

Riksichi

Introducción

Notas sobre la escritura y el sistema de escritura unificado del quichua

Shukniki kamu kichua-ispañul

Yuyukuna yapari yachai

Yurakunapak shutikuna

Imapaklla kashkata chikanchinkapak samirinakuna*

Kichua-ispañul shimiyuk kamu

Segunda parte español-quichua

Morfología botánica

Las plantas y su nominación

Tabla 1- Categorías de uso*

Diccionario español-quichua

Kipa pankakuna Anexos

Kipa panka 1: Aillupash – Jamupash Anexo 1: Especies consideradas (por familia botánica)

Kipa panka 2 – Anexo 2 Rimantai kichua–ispañul

Léxico español–quichua

Mashkashkakamukuna Bibliografía

Presentación

Plantas utilizadas por los quichuas de Ecuador es un diccionario bilingüe quichua-­español de especies empleadas en la vida diaria y hacen parte de la cultura de esta nacionalidad. Tal uso a lo largo de siglos hasta nuestros días muestra el estrecho vínculo, la armonía y el equilibrio que este pueblo ha desarrollado con la naturaleza.

La obra constituye una nueva edición, revisada y actualizada, del Diccionario de plantas útiles del Ecuador: quichua-español, español-quichua, publicado en 2012 por la Pontificia Universidad Católica del Ecuador.

Esta edición aporta una minuciosa revisión de la parte medular de la obra, que ha llevado a realizar ajustes de presentación para un adecuado manejo y uso del diccionario. En este proceso se consideró necesario introducir los siguientes cambios:

• actualización a 2018 de los nombres científicos (taxones y familias botánicas) según la red Global Biodiversity Information Facility (GBIF), lo que determinó la reducción del número de especies de 1714 a 1683: en efecto, posteriores investigaciones han mostrado que algunas especies, que contaban con nombres comunes diferentes (ya sea en español o en quichua), correspondían en realidad a un mismo taxón;

• modificaciones en español de las categorías de uso de las plantas (ver tabla 1, en la página 215);

• utilización de nombres comunes binomiales en la sección español, como una interesante aproximación a la nomenclatura científica;

• dado que la división silábica en quichua no sigue las reglas del español, se optó por no realizar el corte de palabras en los textos en esa lengua (sección quichua-español).

Se incluye información de 1683 especies, 163 familias y 738 géneros. Las familias con mayor representación son: Fabaceae (102 especies), Asteraceae (85), Melastomataceae (74), Rubiaceae (71), Araceae (62) y Solanaceae (55); y los géneros, Miconia (35), Piper (26), Inga (25), Solanum (25), Anthurium (23), Pouteria (16), Ficus (15), Passiflora (13), Philodendron (13) y Psychotria (13).

En general, las familias y géneros mencionados son los más diversos e importantes tanto en Ecuador como en el mundo, de acuerdo al informe State of the World’s Plants of Kew Royal Botanic Garden (2017).

Los usos tradicionales de las plantas van tomando cada vez más fuerza, ya que las nuevas generaciones sienten la necesidad de rescatar y revalorizar conocimientos ancestrales, en algunos casos olvidados, y que han promovido el Buen Vivir. Sin duda la enorme diversidad de especies de plantas que son objeto de infinidad de usos por parte del ser humano, demanda un esfuerzo importante de investigación, que debería llevar a generar políticas públicas en beneficio de la sociedad.

Finalmente, es importante señalar que la etnomedicina, presentada dentro de las categorías de usos medicinal y tóxico, es aplicada según la tradición quichua ecuatoriana, especialmente por ayumas, pajuyuk y bancus. No cuenta con respaldos farmacológicos ni toxicológicos experimentales que demuestren científicamente su validez en el tratamiento de las diversas afecciones y síntomas, y tampoco se han evaluado sus efectos secundarios que en ciertos casos pueden ser muy graves. No se recomienda usar la información de esta obra, como fuente de información para tratar enfermedades o dolencias.

Riksichi

Consuelo Yánez Cossío killkashka

Amauta yachai rurakkunaka paikunapak yachaikuna, taripaikuna rurashkataka killkashpami riksichinkuna. Chai killkakunataka paikunapura rakinakunkapakllami karka. Shinapash achka sinchi mana jamutana killkaikunami kan. Chai sami killkakunata mana yachak llakta rukakunaka mana jamutankunachu.

Pontificia Universidad Católica del Ecuador jatun yachai wasipi tiyan QCA K’iwatantai wasimi yachaikunapak mutsurishkakunata killkachun munarkakuna. Kai amautai yachaikunawanmi mama llakta yachai illak kuskakunaman chayashun munankuna. Kai llankaiwanka amautai yachaita mashkak runakunamanmi riksichishun ninkuna.

Yuyukuna taripaikunata masyurintaipi mana allichishkamantami Ecuador llakta yuyu kikin shutikuna mana wakichirirka. Amautai shutikunallawanmi achka yuyukunata riksinkuna. Shinallatak ispañul shimi shutikunallawanmi charinkuna. Wakin shutikunallatami kichua shimipi riksirin. Chashna kashpami shuk sami yuyullatatak tauka shutikunawan riksinkuna. Mana kashpaka shuk sami shutillawantak tauka sami yuyukunata riksinkuna.

Kai llankaika masyurintaipi churankapak achkata llankaimi kan. Chaipakka tauka yuyutantaikuna kimirishpa llankaimi kan. Latin shimi amauta shutikunata japishpami kichua shimi shutikunaman tikrachishka kan. Kichua shutimantami ispañul shimiman tikrachishka kan. Chashnami ishkantin shimipi sapan shuklla shutita churai usharkakuna.

Kai tukui yuyu tantaipika tauka sami yuyukuntami tarirkakuna. Chai sami ishkantin shimipi pantashkakuna taririrka. Chaimantami sapan “sami” yuyukunata shutichinata yuyarkakuna. Ispañul shimipika tauka kamukunapi shutikunata mashkashpami tarirkakuna. Kutin kichua shimipika shuti shimikunata wallpashpami llankarkakuna. Shutikunata wallp’ankapakka shuti sapikunata yaparikunawan tinkichi llankaitami paktachirkakuna.

Kichua shimitaka tauka watakunata rimashpallami wakichimunkuna. Chaimantami yuyukunapak shutikunataka kunkashpa, pantashpa katimurka. Yuyu samikunatapash chashllatakmi pantashpa katikurkakuna. Ñaupa taripaikunapika rimashpalla kausan llaktakunapak shimikunataka mana japirkakunachu. Kai shimiyuk kamupika amautai yachaikunata riksichishpa katina yuyaiwanmi rurashka kan.

Kai kamupika ispañul shimi shutikunata ispañul shimillapitak ima kashkata willashkami kan. Kutin kichua shimi shutikunata kichua shimipi willashkami tiyan. Puchukaipika taripashka tukui kamukunapak shutichishkawanmi tukurin.

PUCE yuyutantai wasika kallari kamutami killkan. Kai sami llankaiwan amautai yachaikunata tukui runakunaman riksichinkapakmi kan. Kai sami llankaitaka shuktak amautai llankak tantarikunapash yuyanatami charinkuna. Kai sami llankaika achka pachakunatami unaiyarka.

Corporación Educativa Macac tantari yanapakkunawanmi kai kamu llankaita paktachirkakuna. Kai llankaipika yuyu sami shutikunata mashkai, ispañul shimipi kichua shimipipash wiñachishka, kamu killkai warawai allichimi kan.

Introducción

Consuelo Yánez Cossío

Ha sido tradición de la comunidad científica en general escribir sobre el resultado de sus estudios e investigaciones para difusión entre los miembros de su gremio, manteniendo un estilo hermético de difícil comprensión para un público no especializado.

El Herbario QCA de la Pontificia Universidad Católica del Ecuador desarrolla desde hace algunos años un trabajo inspirado en la necesidad de acercarse de manera pedagógica a sectores del país que puedan estar interesados en conocer trabajos científicos, procurando de este modo una mayor difusión de la ciencia.

Varios estudios realizados sobre las plantas útiles de Ecuador reportan los nombres comunes de las especies que utiliza la población. Sin embargo, al compilar esta información, se constata que existen varios nombres comunes para una misma especie tanto en español como en algunas lenguas indígenas, el quichua en particular. Así, en esta lengua, una especie puede tener distintos nombres comunes dependiendo de la localidad, o varias especies relacionadas pueden ser designadas con un mismo nombre común. Esto no debe considerarse como un error sino que es parte de la riqueza cultural de la nacionalidad quichua y sus diferentes pueblos.

Este trabajo representa un esfuerzo más de sistematización de información proveniente de diversas fuentes como herbarios y publicaciones relevantes. El eje de la organización de la información recopilada para cada especie fueron los nombres científicos que se correlacionaron con los de la lengua quichua y estos a su vez con el español a fin de obtener el registro único para cada especie con un solo nombre en cada lengua.

Dado que se encontraron especies con nombres que mantenían inconsistencias lingüísticas en una de las dos lenguas —o en ambas—, se procedió a “nominarlas”. En el caso del español, se trabajó en la identificación de posibles nombres partiendo de diversas fuentes bibliográficas, mientras que para el quichua, fue preciso recurrir a un proceso de creación de palabras respetando la estructura morfosemántica de la lengua.

Hay que anotar que la lengua quichua ha mantenido una tradición oral, por lo que los nombres asignados a las plantas en un lugar fueron pasando a otro sin verificar la especie a la que hacían referencia. Este hecho, característico de las sociedades orales, no había sido considerado en anteriores trabajos de investigación, por lo que el presente diccionario representa un aporte significativo que debe tenerse en cuenta para efectos de difusión de la ciencia, en especial en la etnobotánica.

La presente obra contiene una primera sección con textos introductorios en quichua y el diccionario quichua-español, y una segunda parte con textos en español y el diccionario español-quichua. En ambas secciones se describen los usos de cada especie en la lengua correspondiente. Como anexos se presentan: por una parte, una lista de las especies consideradas, ordenadas por familia botánica, con indicación del nombre científico de cada una y de sus nombres en español y quichua; y, por otra, un léxico quichua-español y español-quichua. Se concluye con una bibliografía general.

Cabe recalcar que es la primera vez que el Herbario QCA hace un intento de este tipo como contribución a la difusión científica, empeño que debería ser emulado por otros sectores científicos. La tarea emprendida ha llevado un tiempo considerable con el esfuerzo y dedicación de investigadores del Herbario QCA, de la Dirección Nacional de Educación lntercultural Bilingüe (DINEIB) para la revisión de la escritura estandarizada de la lengua quichua y de la Corporación Educativa Macac, para los trabajos de nominación de especies en español y quichua, creación de palabras en quichua e interpretación de textos a esta lengua.

Nuestro reconocimiento a los doctores Lucía de la Torre, Priscilla Muriel, Manuel J. Macía y Henrik Balslev, editores de la Enciclopedia de las Plantas Útiles del Ecuador por ceder la información de los usos y nombres comunes en quichua y español de las plantas útiles, que sirvió de base para la realización de este diccionario.

Shukniki kamu kichua-ispañul

Yuyukuna yapari yachai

Omar Vacas Cruz killkashka

Riksichi

Tauka patsak watakunatami yuyuyachak, siñai yachak runakuna yuyurakuna jawa llankashpa katimunkuna. Yuyurakunata tantachishpa, akllashpa, shutikunata mashkashpami llankamunkuna. Shutikunapimi achka pantaita tarirkakuna. Shuk yuyullatatak tauka shutikunawan riksishkatami tarirkakuna.

Carlos Linneo Suecia llaktamanta yuyukuna yachak runami 1707–1778 watakunapi achka sinchi llankaita rurarka. Ñaupaman llankai rurashkakunata allichinatami yuyarirka. Chai llankaika kausaiyukkunapak akllaimi karka. Chai llankaipimi warintipi, samipipash akllai usharka. Chashnallatakmi kimsa mallkunyaipi churarka. Chaikunaka wiwa mallkunyai, yuyumallkunyai, kuyanchimallkuyaimi tukurka. Chai mallkunapipash samikuna, warinti, aillukunapimi akllarkakuna.

K’ipaka Charles-Marie de La Condamine (1701–1774), Alexander von Humbodlt (1769–1859), Aimé Bompland (1773–1858), Charles Darwin (1809–1882), Ricardo Spruce (1817–1893) jatun siñai yachak runakunami Abya Yala llaktakunapi tauka sami yuyurakunata taripashpa riksirka. Chai tarishka yuyukunataka allimantami akllashpa katirka.

Kai llankaita alli jamutankapakka “yuyurakunapak yapari” nishpami shutichirkakuna. Yachaikunapi alli jamutashpa alli yachai ushachunmi kai shutiwan riksinchik.

Shinallatak ispañul shimimanta yuyaikunata, shutikunata kichua shimiman tikrachi llankaipashmi kan. Amautai yuyaikunata jawalla riksichina yuyaiwanmi kan. Kaika kichua shimipi achka yuyu shutikuna tiyashkamantami jawalla rikurirka.

Sapi

Sapika yuyurakunapak imanrinmi kan. Kaspi urinmanmi wiñan. Sapika yuyurata chariryakmi kan. Yakuta, pankuikunatami tsunkashpa yanapan.

Panpamanta zantakta japishpa, pankuikunata wakichishpami karan. Chaitaka jikama, makamapimi rikui ushanchik.

Muyu mallkimushpaka wiñakun sapimi jata karata llikin. Chaimantami tiksi sapi tukunkapak utkashpa suniyan. Chai tiksi sapimi allpapi panparishpa katin. K’ipami uchilla, ñañulla mushuk sapikuna wiñan. Tiksan yurakunapika yura kaspi chakipi shuktak ñañulla sapikuna wiñashpami tiksi sapipak ranti sakirinkuna. Sapika chusku pakminkunapi wallparishkami kan. Sapi ñaupapika sisawaku shuti pakminmi tiyan. Kutin ukara shuti pakminka tukui sapipimi tiyan. Muyuikara, shuti pakminkunapash tukui sapilllapitakmi kan. Kai ishkaimi sapikuna, yuyura wiñachun yanapankuna.

Wakin yuyurakunaka suni sapiyukmi kan. Sapikunaka kaspipi, kallmakunapimi wiñan. Sapikunaka yuyurata charirayankapak, pankuita, wairata, panpamanta japinkapakmi mutsurin.

Zantak, yunka sacha yuyarunaka kanlla sapikunayukmi kan. Chaikunaka kulluyashkakunami rikurin. Chai sami sapikunaka yurakuna tsiklla wiñashpa, ama wishtuyachunmi yanapankuna. Yakusapa allpapi sachakunapika panpamanta llukshirishka sapikunami tiyan. Chai sami sapikunaka yurakunaman wairata kushpami yanapankuna.

Allpamanta kanchaman sapikunaka shuktak yurakunapi wayurishpami wiñankuna. Shinapash wayurishka yurakunataka pankuita mana kichunkunachu. Wakinpika intimantami pankuita tarinkuna. Wakinpika zantsaktami tsunkashpa yanapankuna. Kutin lumu sapi shina kutanpankuita wasichinkapakmi mutsurin.

Kaspirakuna

Kaspika yuyurakunapak inmarinkunami kan. Sapimanta wichimanmi wiñan. Kallmakuna, p’ankakuna, sisakuna, kapukunatami charirayan. P’ankakunaman, sapikunamanmi pankuikunata rakin. Kaspika sapi shinallatakmi kastiñikunawan kururyan. Chai kastiñikunami kaspi, p’anka, sisakunapash tukun. Kaspi mukupika mallkinkunami wiñan. Chai mallkinkunami kallmakuna tukun.

Kaspika chusku sami awaikunawan wallparishkami kan. Chaikunaka jawakara, janpa, ñutku, ankukunami kan. Chaikunami yuyuraman pankuita apankuna. Jawakaraka jutkuyashkami kan. Wirasapa jatayuk kashpami yuyura yakuta charirayashpa mana kacharin. Shinallatak miyuisamai llukshichun sakin. Najasmai yuyura ukupi pikuchun churan. Janpa, mallkinka kaspitami charirayan. Wakinpika intimana sinchita chaskishpa pankuita ruran. Kaspi ankukunaka yaku, kuyanchi, mishkikunatami tukui yuraman apankuna.

Wakin kaspikunaka allpa ukupimi wiñankuna. Wakin kaspikunaka allpa jawamanmi wiñankuna. Llurikunapak, kiwakunapak kaspikunami panpa ukupi kan. Papa muru shina kaspika raku allichirishkami kan. Panpa ukupimi wiñan. Panpa ukupimi pankuita wakichishpa pukun.

Kaspikunaka k’iwa shina, yanta shinami kan. Kiwa shina kaspikunaka amuk, wailla, ñañullakunami kan. Yanta shina kaspikunaka raku, kara pachallishkami kan. Kaktu shina wailla kaspikunaka achka yakutami wakichishpa charinkuna.

Wakin yuyura kaspikunaka uchillakunami kan. Sisakunaka ñaupi tukurinpimi wallparinkuna. Wakin yuyura kaspikunaka yana chawar shina sunikunami kan. Puchukaipika uwa shina kurku kaspikunami kan. Chai kurkutami zarsillu nishpa riksinkuna.

P’ankakuna

P’ankakunaka chikan wallpakunami tiyan. Jatunkuna uchillakunami kan. P’ankakunapurami jasmaita karanakunkuna, kaupujasmai (CO2), jasmaitami japichin. Fotosíntesis shuti mikuita intimanta rupaita chaskishpami pankuita wallpan. Chai pankuitami anku linchikunata kachan.

Yuyurakuna, kallanpakuna, tukakunaka mana p’ankayukchu kan. Likuputiu shuti yuyurakunaka uchilla p’ankakunayukmi kan. Kutin llurikuna, sisayuk yuyurakunaka jatun p’ankakunayukmi kan.

P’ankakunaka kimsa tiksikunawanmi wallparinkuna. Chaikunaka urisp’anka p’ankallma, panwasha shutikunami kan. Kai shutikunataka yuyu yachaipimi riksinkuna.

P’ankakunaka tauka sami wallpakuna, jatun uchillakunami tiyan. Mai kuskapi kausashpapash chikankunami rikurin. Wakinka chinpapurakuna, wakinka katinakushkami tiyankuna. P’ankakunaka sapallakuna, mana kashpaka tantarishkakunami kausankuna.

P’ankakunaka watapi wakin pachakunapimi urmankuna. Yunka sacha yurakuna shina yuyurakunaka achka pachakunatami p’ankayuk kausankuna. Wakin p’ankakunaka yuyura ña wañushka kakpipash chaillapitakmi katinkuna.

Sinyaikunaka tukui p’anka suni patak kuskakunapimi taririn. Chikan wallpakunami kan. Sapan yuyura samikunapimi chikan rikurin. P’anka wallpakunapash chikan sami yuyurakunapimi chikan rikurin. Wakinka shunku shina, wachi shina, kimsa pallkayuk, muyui shina wallpakunami tiyan. Manyakunapash kuchun shina kiruyuk, makiyuk shinami kan.

Allpasiñaipika raku, ñañu, llampu, shakra p’ankakunami tiyan. Shinallatak llampu, raku, sinchi, amuk, aichasapa, kashayuk, lluchu p’ankakunami tiyan. Tsuntita pukuchinkapak allichirishka wallpaikunayukmi kan. Chai wallpaikunaka p’ankakunapak tiksipimi tiyan.

Wakin yuyurakunapika allichirishkakunami kan. Chashna kashpami pankui ushankuna. Shinallatak ima wakllichimantapash mitsari ushankuna. Aichamikuk yuyurakunapash jatun, uchillakunami tiyan. Chai sami yuyurakunaka palamakukunatami mikunkuna. Wakin yuyurakunaka kaktukuna shina kashakunawanmi wallparinkuna. Kutin yakupi kausan yuyurakunapak p’ankakunaka jawalla sanpakunami kan.

Sisakuna

Wakin yurakunapika sapalla sisami tiyan. Kutin shuktak yuyurakunapika tauka tantarishka sisakunami tiyarin. Chaikunaka jawalla, mana kashpaka mana jawalla sisakunapimi rakirinkuna. Jawalla sisakunaka sapan kallmapi shukllami tukun. Mana jawalla sisakunaka taukakuna tantarishkami sapan kallmakunapi tiyarinkuna.

Sisakunaka palamakukunatami kayankuna. Palamakukunataka shuktak sisakunaman sisajakuta apashpa yanapachunmi kayankuna. Chai sisajakuka sisa ukupimi tiyarin. Chaimi muyukuna tukushpa p’ukun. Kunipira shuti yuyurakunaka k’ari warmi sisakunayukmi kan. K’ari sikakunaka killu palikunawan wallparishkami kan.

Chaikunaka uchilla chiwilla shinami rikurinkuna. Palikunapimi sisajaku p’ukun. Chai sisajakutami waira mana kashpaka palamakukuna apashpa warmi sisapi churankuna. Kallanpakuna, tukakuna shina sisa illak yuyurakunaka sisaripunwanmi mirarinkuna.

Tauka sami sisakunami tiyan. K’ari, warmi inmarinkunayuk sisakunaka allichirishka sisa nishkami kan. K’aripash chikan, warmipash chikan sisakunataka nalliyashka sisakuna nishpami shutichinkuna.

Sisakunaka mirarik mallkinkunami kan. Chusku pakminkunayukmi kan. Chaikunaka sipalu, pitalu, istamri, pistilu shutiwanmi riksinkuna. Chai pakminkunaka sapi tiksipimi tiyankuna. Chai pakminkuna tiyana kuskataka chaskin nishpami shutichirkakuna.

Kapukuna, muyukunapash

Sisajakukunata ña churashka k’ipaka walunmi ña chichurishpa sakirin. Chai chichurishka walunpimi kausariyai, llullu muyukuna wiñashpa katin. Llullu muyu awaikunami kapu tukunkapak wiñashpa katinkuna. Kapukunaka kimsa sami awaikunayukmi kan. Jawallaman tiyan jatanka ipidirmis shutimi kan. Chai awaimi mikunkapak kapu kan. Muyuka sinchi, raku jatanwan killpashkami kan. Chai muyumi shuktak mushuk yuyurakuna mirarinkapak kan.

Tauka sami kapukunami tiyan. Shuk mana kashpaka tauka chakñakunamanta wiñarishkapimi rikurin. Shinallatak shuklla, mana kashpaka tauka awaikunamanta wacharishka kashpami chikan wallpakuna tukun.

Muyuka kausariyai ña p’ukushpa sinchiyashkami kan. Muyupika mikui awai muyurishka, wakinka lluchullami sakirin. Shinallatak wakinka jatun, wakinka uchillakunami tukunkuna. Muyuka shuktak mushuk yuyurapak sapi wiñachun kausariyayukmi kan.

Kausariyaika yakuta tsunkashpami p’unkishpa muyu karata llikin. Sapimi kallaripakmin wiñai kallarin. Sapi ña wiñashpami allpa panpamanta yakuta, kuyanchinkunatapash tsunkan. Tsunkashka yakuka llullu kaspi kastiñukunamanmi wichiyan. Chaimi kaspika wiñashpa panpa jawaman llukshin.

Muyuiyuk yuyurakunaka ishkai tantanikunapimi rakirin. Shuk tantaika sisayukkunami kan. Shuktak tantaika sisa illakkunami kan. Sisayuk tantani yuyurakunami allpa mamapi juntarishkakuna taririn.

Yurakunapak shutikuna

Consuelo Yánez Cossío killkashka

Apunchikmanta willai, Génesis, kamupikaallpata, wiwakunata yuyukunata, yurakunata, pawawikunata,Pachakamak wallpashkatami willan. Wallpashka k’ipami shutikunatachurachun runaman kurka. Runaka sapan tiyashkamunatami kikin shutipichurarka. Shinapash Adan runaka kai llankaipak yanapaita mana tarirkachu.(Génesis)

Kallari willai

Ecuador llakta, Pontificia Universidad Católica Kausai yachai wasimi kai llaktakunapi tiyashka arina yuyurakunapak shutikunata riksichina yuyaiwan llankarkakuna. Yuyurura shutikunaka ñukanchik kichua llakta tauka suyukunamantami kan. Sapan suyukunapi imapaklla mutsuhskata riksishpami rakirkakuna. Chaipakka quichua aillullaktakunapimi sapan yuyukunapak shutikunata taripashpa tantachirkakuna. Kichua llaktakunapika ashalla yuyurakunapak shutikunallatami ispañul shutikunawan riksirkakuna. Tauka sami yuyurakunami kichua shutikunapi tiyan.

Kichua llaktakunapi tarishka wakin yuyukunapak shutikunaka ispañul shimipi mana rikurinchu. Kutin wakin yuyukunapak shutikunaka kichua shimipi mana rikurinchu. Chaimantami sapan mutsuikunapi kichuaman, ispañulman tikrachishka mushuk shimikuna rikurin. Kai kamu ishkai shimipura kichua-ispañul yachaipak rurashka kashkamantami chashna rurarirka. Chaiwanmi amautai yachaikunata wallpashpa katichun munankuna.

Kai llankaika amautai ruraimi kan. Kichua aillu llaktakunapi tiyashka waranka kanchis patsak shutikunata tantachishpami shutichi kamaita rurarkakuna. Chashnami ispañul shimipi tiyak shutikunatapash kikin shimipi churashpa katirkakuna.

Rimashkalla shimi

Ima tiyashkakunata, yuyaikunata shutichinaka wallpaimi kan. Kai llankaitaka runakunapak yuyashaillami rurai ushan. Sapan shutikunata imapak mutsurishkata rikshishpami churankuna. Runakuna imapak mutsurishkata mana yarishpaka ima shutichinata mana yuyankunachu. Tukui sami shimikuna mana tukui yuyaikunapak, tukui ima tiyashkakunapak shutikunayuk kanchu.

Killkaika mana yachan llaktakunapi yachaikunataka taitakuna wawakunaman rimashpallami yachachinkuna. Shuk sami shimita rimak llaktakunallapimi tukui yachaikunata chaski ushankuna. Shuktak shimi riman llaktakunapika mana tukui yachaikunata chaski ushankunachu.

Willaita kuk runa ima yachachishkata willaita chaskik runa alli jamutachunka kikin shimita rimakkunami kana. Yachaikunata willak runakunawan apanakushpa kausak runakunallami tukui yachaita jamutai ushan. Chikan sami shimi rimak runakuna willanakushpaka imatapash pantashpami chaskinkuna. Chaimantami ima yachaikunapash mana pakta chayashpa mushukyashka chayan. Kai sami pantaikunaka killkak wakin runakunapipash chashnallatakmi tukun. Chaika rimashka shina yuyaiwan killkakpimi chashna tukun.

Allpasiñaipi tiyashkakunata shutikunapi riksinaka unai yachaikunami kan. Chai llankaika alli rikuna, ima kashkata, imashina kashkata riksina, imapak alli kashkata jamutana, taripanami kan. Chai tukuita riksishpa, yachashpami ña shutita kui ushankuna. Shutichishpaka shuktak shimita rimak runakunawanmi karanakui tukunka. Chashnami kikin sapalla yachaimantaka tukui runakuna yachachun kachankuna.

Kichua rimak runakuna yuyurakunapak, wiwakunapak shutikunataka ashallatami charinkuna. Tauka pantaikunami tiyan. Ashtawanka shutikunata imapaklla mutsuipimi pantaikuna tiyan. Wakin llakta runakunallami yachaikunata kikin shimipi wawakunaman riksichishpa katinkuna. Shinapash yachaikunataka pantashpami willankuna. Rimashpalla willashka kashkamantami chinkarishpa katikun. Ama chinkarichunka tukui shimikunapi killkashpami katina.

Tauka riksishka shutikuna

Punasuyu, Antisuyu chikan kuska kichua llaktakunapura tupanakuika ashallami tiyan. Chaika sapan suyu llaktakuna karupi kashkamantami kan. Karu kashkamantami imatapash mana willanakui ushankuna. Shinallatak karu aillu llaktakunapika amautai yachaikunapashmi illan. Killkashka kamukuna illashkamantapashmi yachaikunaka chinkarishpa katikun. Killkashka yachaikuna tiyashpami shimi rimaitapash riksichishpa, yachaikunatapash riksichishpa katinman karka.

Amautaikunapi, wiwakunapak kausai yachaipi, yuyurakunapak kausai yachaipika, sapan kuskakunapimi aillukuna yachachishka shutikunawan riksinkuna. Shinallatak aillullaktakunapi yachashka shutikunawanmi charinkuna. Kikin kuska shutikunawanmi kayashpa kausankuna. Chashnami shuk kuskamanta shuktak kuskaman shutikunata karanakushpa riksinakurkakuna. Chai samikunallatak k’ari warmi nishpa, tullpukunapi yurak, yana nishpa, chiri kunuk nishpa shutichirkakuna. Chaimantami wakin llaktakunapika chaillatak shutikunawan riksinkuna.

Kaika mana yachai illashka yuyaichu kan. Ashtawanpash runakuna imapak mutsurishka yuyaiwan shutichishkami kan. Tanipi, kapu p’ukuchipi, wasichinkapak, churarina ruraipak, shuktakkunapakpash imapaklla mutsurishkatami riksishpa shutichirkakuna.

Yuyurakuna, wiwakuna chikan sami kashka yachaika mana imashina kashkata ñawiwan rikushkallachu kan. Ashtawanpash aillu llaktakunapi imapaklla alli kashka yachaiwanmi chikanchirkakuna. Aillu llaktakunapi tukui yachaikunata alli riksishpa katinkapakka alli jillaikunayuk yachai waikunami mutsurin.

Amautai shutikunamanta sapsi shutikunakama

Latin shimi rimaipika 1800 amauta shutikunami taririn. Chai tukui shuti unanchakunatami kichua shimipi churashka kan. Shinallatak kichua-ispañul shimipi, ispañul sapalla shimipipashmi riksichishka tiyakun. Chai llankaiwanka yuyura amauta yachaikunata jawallayachinkapakmi kan. Kai yachaikunataka kichua shimita rimak runakuna amautai yachaiman chayachunmi yanapan. Shinallatak ispañul shimi rimak kunamanpash yachaikunata riksichinkapakmi kan.

Ashtawanka kimsantin shimi shuti unanchakunata churashka yachaimi kan. Chaika latin-kichua-ispañul shimipi yachai ushaimi chayamun. Kaipika latin shimi unanchakuna yachaimanmi chayachin. Ispañul shimipi tiyashka yuyura sami shutikunata riksishpa kichua shimipi tiyan sami shutikunawan chinpapurashpa riksinkapakmi kan. Chaimantaka sapan sami shutikunata riksishpa chikanchishpa akllanamanmi pushan. Chai yachaiwanmi chikan imapaklla mutsurishka sami yuyurakuna kashka yacharin.

Kai llankaika tukui shuktak yuyura yachai killkaikunawan, internetpi tiyan yachaikunawanpash chinpapurashkami kan. Shinallatak kichua shimi killkashka kamukunamantapash japishka shimikunawanmi killakarirka. Shinallatak kichua shimiyuk p’ankakunapi taripashpa japishka shimukunawan, wakinka wallpashka mushuk shimikunami kan.

Shuk shutika shuk unanchaimi kan. Sapan unanchaikunami ima tiyashkakuna, yuyashkakunata shutichin. Chaimi amautai llankai tukun. Sapan yuyurakunapi imalla tiyashkata shutichishka yachaimi amautai kan. Chashna imapash kikin shutiyuk kashpami pantai mana tiyanka.

Kai sami llankaika shimi yachaiwan taripashkami kan. Sapan tiyashkakunapak unanchaiwanmi yachachin. Runakunapak yuyaipi ima riksishkakunatami imapak kashkata yachachin.

Yuyaikuna, shimikuna

Runakuna chikan karuyashka kausashpaka imapipash mana kururyankunachu. Yachaitapash mana allkachinkunachu. Chashna kashpaka mushuk shimikuna wallpanata mana yuyankunachu. Ima sami yachaikunatapash mana wallpai ushankunachu.

Shuk shimipak rimai yuyaikunataka sinchiyachishpami katina. Chaipakka amautai mushuk shimikuna wallpashpami katina. Shinapash wallpashka shimikunaka imapash kashka unanchaimi kana. Shimi wallpaika mana rimaita juntachinkapakllachu kana. Alli kashka yachai yuyaikunata ashtawan charinkapakmi kan.

Tukui runakunapak yuyaikunapimi shuyukuna tiyan. Shinapash chaika mana rimashka shina shutiyukchu kan. Shimi rimaillapimi shutikunata churai ushanchik. Shimi rimashka shutikunaka ima tiyashka unanchaikunawan chinpapurashkami kana. Chashna kashpallami tukui unanchaikuna kikin shutiyuk tukun.

Shuk shimimanta shuktak shimiman tikrachinaka sapan ima sami shimi kashkata riksinami kan. Sapan shimikunami kikin sami rimaiyukkuna kan. Sapan shimikunami kikin unanchaikunata charinkuna. Chaimantami chikankuna kashka riksirin. Sapan shimikunami kikin wallpakausaipak kan.

Shimikunaka shuk shutillawan tauka ima tiyashkakunatami riksichinkuna. Chaimantami imapaklla kashkata akllana tukun. Sapan ima tiyashkakunami kikin shutiyuk kana. Kallaripika ima kashkata riksina. K’ipaka shuk llakta runakuna imapaklla mutsushkatami riksina. Wakinpika kichua shimipi kunkashka shimikunata tikrachishpa killkanami tukun. Wakintaka mushuk shimikunata wallpashpami riksichina tukun.

Imapaklla kashkata chikanchinkapak samirinakuna*

Samirina

Saiwarichishka

Allpasiñai

Wakin yuyurakunaka allpata wanuchinkapakmi alli kan.

Inpuk

Mishki churak chuspikuna, inpukuna mikuna, tsunkana kiwakuna.

Janpi

Llantukunata rurankapak, wairata jarkankapakpash allimi kan. Unkushka runakunata allichinkapak yuyurakuna.Kai kamupi tiyak janpi yuyurakunataka alli rikushpami japina. Yachakkunata tapushpami japina.

K’aipu

Nina lunyachina kaspikunata rurankapak yurakuna.

Yantata rurana kak yura shutitaka mana churanchikchu.

Yantataka maikan yuyurakunamantapash ruranallami kan.

Llukpi

Wasita, chakata, sumak rurai, llankaikunatapash rurankapak

yuyurakuna.

Manti

Mishki mikunakunata, upianakunata sumakyachinkapak.

Miyui

Challuakunata japinkapak, wiwakunata wañuchinkapak yuyurakuna.

Natullukwakunapak pankui

Wakin wiwakunataka uchilla tullu illak wiwakunapak pankuimi kan. Katsukuna, kuchinillakuna shina.

Runakunapak

pankui

Mikuna yuyurakuna, up’anakunata rurana yuyurakuna.

Tullukwakunapak pankui

Sachapi, wasipi kausak tullukwakunapak pankui.

Kai wiwakunataka runakunami mikunkapak japinkuna.

Wakin k’iwakunaka wiwakunata wañuchinkapakmi mutsurin.

Wallpasai

Mana mikuna, mana janpina yuyurakuna.

Wakin yuyurakunataka p’ichankunata rurankapak, millai wairashkata alliyachinkapak mutsunkuna.

* Cook (1995)

Kichua-ispañul shimiyuk kamu

Achukcha

K’ari achukcha:achogcha macho,

Cyclanthera pedata Schrad.(CUCURBITACEAE).Runakunapak pankui: yuyuchapun, lukru, chupi, juntanta rurankapak kapu.

Uchilla achukcha:achogcha pequeña,Cyclanthera brachybotrys Cogn.(CUCURBITACEAE).Runakunapak pankui: chupi, tiktita rurankapak kapu.

Achukchawa

Kashanchik achukchawa: achogchilla espinosa,Gurania spinulosa Poepp. & Endl.(CUCURBITACEAE).Janpi: aikara unkuchik palamakukunapak miyui. Tullukwakunapak pankui: araukuna mikuna kapu.

Sapsi achukchawa: achogchilla común,Gurania eriantha Cogn.(CUCURBITACEAE).Runakunapak pankui: kallmaka mikunkapak.

Achupalla

K’ipan achupalla: achupalla volteada,Puya retrorsa Gilmartin(BROMELIACEAE).Janpi: p’ankaka ukun rupashkapata janpinkapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Navarru achupalla: achupalla Navarro, Puya navarroana Manzan. & W. Till (BROMELIACEAE).Tullukwakunapak pankui: rankaspika kui, ukumari, kuchipak pankui.

Ñañu achupalla: achupalla delgada,Puya exigua Mez(BROMELIACEAE).Allpasiñai: yuyuraka chakra jarkak wikunta rurankapak.

Suti achupalla: achupalla clara,Puya clava-herculis Mez & Sodiro(BROMELIACEAE).Runakunapak pankui: kallmaka mikunkapak. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna sisa.

Tata achupalla:achupalla densa,Puya glomerifera Mez & Sodiro(BROMELIACEAE).Janpi: p’ankaka chukrita, rupashkata janpinkapak.

Yaurina achupalla: achupalla anzuelo,Puya hamata L.B. Sm. (BROMELIACEAE).Janpi: p’ankakunaka rupashkata janpinkapak. Runakunapak pankui: p’anka tiksika mikunkapak. Tullukwakunapak pankui: mikuna yuyura.

Achupilla

Amsa achupilla: achupilla oscura,Pitcairnia fusca H. Luther (BROMELIACEAE).Tullukwakunapak pankui: kuikuna mikuna p’anka.

Sapsi achupilla: achupilla común,Pitcairnia arcuata André(BROMELIACEAE).Llukpi: sapikunaka wiwakunata janpinkapak tukllata churankapak.

Ajirinri: jengibre común,Zingiber officinale Roscoe(ZINGIBERACEAE).Janpi: rankaspika ñausayai, kuinai, wiksa nanai, chulli, kichai, ukun nanai, uma nanai, unkuikunata janpinkapak, muyukunata ñuñushkaka ujuta janpinkapak. Manti: lluku kikika mikui uchunpak churankapak. Runakunapak pankui: kallmaka mikunkapak.

Aju

Sacha aju: ajo silvestre,Mansoa alliacea (Lam.) A.H. Gentry(BIGNONIACEAE).Janpi: karaka tullupurantai, kiwiri, aikara chukri, tunkuri nanai, surki unkui, unkullan, sinkaman yawar jichari unkuikunata janpinkapak, yuyuraka murunkuita janpinkapak. Llukpi: palamakunata patirichik yuyura. Manti: kara, p’ankakunaka kachiyuk mikukunawan yanunkapak.

Sinchik aju: ajo fuerte,Allium sativum L. (AMARYLLIDACEAE).Janpi: aju papaka ujuta janpinkapak. Manti: aju papaka mikuipi yanunkapak. Runakunapak pankui: mikuna yuyu, papa. Wallpasai: aju papaka machakuikunamanta, laikai unkuimanta jarkarinkapak.

Urku aju: ajo de monte,Mansoa standleyi (Steyerm.) A.H. Gentry(BIGNONIACEAE).Janpi: yuyuraka chullita janpinkapak, p’ankaka surkunkui, ukun nanai, chulli, uju unkuikunata janpinkapak. Manti: p’ankaka kachiyuk mikuipi yanunkapak. Runakunapak pankui: p’ankaka chupi mikuipi yanunkapak.

Ajuwa

Amsa ajuwa: endicheria oscura,Endlicheria krukovii (A.C.Sm.) Kosterm.(LAURACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak.

Ishkan ajuwa: endicheria doble, Endlicheria duotincta Chanderb.(LAURACEAE).Llukpi: kullupak rankaspi.

Wama ajuwa: endicheria anómala,Endlicheria anomala (Nees) Mez(LAURACEAE).Llukpi: kulluka wasichinkapak, wanpulluta rurankapak. Tullukwakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Yurak ajuwa: endicheria blanca,Endlicheria klugii O.C. Schmidt(LAURACEAE).Llukpi: kullupak rankaspi.

Akapan

Askik akapan: acapán alto,Machaerium cuspidatum Kuhlm. & Hoehne(FABACEAE).Allpasiñai: yuyuraka kinrai allpapi jarkata churankapak. Janpi: kara, rankaspika ukun p’unkita janpinkapak. Llukpi: p’ankakunaka tsirpapak.

Yana akapan: acapán negro,Machaerium floribundum Benth.(FABACEAE).Llukpi: rankaspika waskata rurankapak.

Akawaru: acajuaro común,Sarcomphalus cinnamomum (Triana & Planch.) Hauenschild(RHAMNACEAE).Llukpi: rankashpika wasichinkapak. Tullukwakunapak pankui: pawawkuna, kushillukuna mikuna kapu.

Akcha

Nunakak akcha: cabello de ángel,Pseudobombax munguba (Mart. & Zucc.) Dugand(MALVACEAE).Llukpi: karaka maki ruraikunata, kapikunata, waskakunata rurankapak.

Akillma

Sacha akillma: jabón silvestre,Stigmaphyllon maynense Huber(MALPIGHIACEAE).Janpi: p’ankakunaka tauka sami taniwakllikunata janpinkapak.

Sapsi akillma: jabón común,Stigmaphyllon adenodon A. Juss.(MALPIGHIACEAE).Janpi: kaswikika jikin nanaita janpinkapak. Llukpi: nuyuchik rankaspi.

Akillmawa

Chinchai akillmawa: jabonzuelo del norte,Gouania colombiana Suess.(RHAMNACEAE).Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna kapu.

Akua

Jatun akua: canelo grande,Pleurothyrium poeppigii Netes(LAURACEAE).Llukpi: kullupak rankaspi. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna kapu.

Uchilla akua: canelo pequeño, Pleurothyrium parviflorum Ducke(LAURACEAE).Janpi: p’ankakunaka tauka sami taniwakllikunata janpinkapak.

Akuara

Jatun akuara: canela grande,Rhodostemonodaphne grandis (Mez) Rohwer(LAURACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak, wanpulluta rurankapak.

Sapsi akuara: canela común,Rhodostemonodaphne longipetiolata Madriñán(LAURACEAE).Llukpi: kullupak rankaspi.

Akuarawa

Yana akuarawa: canelilla negra,Ouratea williamsii J.F. Macbr.(OCHNACEAE).Janpi: sapi, karaka tullunkui, jikin unkuikunata janpinkapak.

Akuaru

Jutkushka akuaru: canelón ahuecado,Ocotea infrafoveolata Werff(LAURACEAE).Llukpi: rankaspika usijankunata rurankapak.

Kijus akuaru: canelón de Quijos,Ocotea odorifera (Vell.) Rohwer (LAURACEAE).Janpi: kara, p’ankakunaka wiksa ukuillaita, chulli unkuita janpinkapak. Llukpi: kara, kapukunaka runakuna armankapak. Manti: sisaka mikuikunapi mantipak, upiana kaipai yakuta rurankapak. Runakunapak pankui: sisa llausaka mikunkapak.

Killu akuaru: canelón amarillo,Ocotea cernua (Nees) Mez(LAURACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak, wanpulluta rurankapak. Tullukwakunapak pankui: pawawikuna mikuna kapu.

Kuriyashka akuaru: canelón dorado,Ocotea rotundata Werff (LAURACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak, wanpulluta rurankapak.

Lunpu akuaru: canelón redondo,Ocotea ucayalensis O.C. Schmidt(LAURACEAE).Llukpi: rankaspika wanpulluta, janpata rurankapak.

Llausak akuaru: canelón baboso,Ocotea oblonga (Meisn.) Mez(LAURACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak, wanpulluta rurankapak.

Pakchi akuaru: canelón Smith,Ocotea smithiana O.C. Schmidt (LAURACEAE).Llukpi: kullupak rankaspi.

Sacha akuaru: canelón silvestre,Ocotea heterochroma Mez & Sodiro ex Mez(LAURACEAE).Llukpi: rankaspika kullupak, usijankunata rurankapak.

Sapsi akuaru: canelón común,Ocotea aciphylla (Nees & Mart.) Mez(LAURACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak.

Suni akuaru: canelón largo,Ocotea longifolia Kunth (LAURACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak, wanpulluta rurankapak.

Wichkashka akuaru: canelón cerrado,Ocotea insularis (Meisn.) Mez (LAURACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak. Tullukwakunapak pankui: kapu, muyukunaka lumuchakuna mikunkapak.

Yurak akuaru: canelón blanco,Ocotea cuneifolia Mez(LAURACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak. Tullukwakunapak pankui: pawawikuna mikuna kapu.

Akuawaru

Antik yawar akuawaru: ébano rojo amazónico,Pterocarpus amazonum (Benth.) Amshoff(FABACEAE).Janpi: yurawikika tauka sami taniwakllikunata janpinkapak. Llukpi: rankaspika wasichinkapak, tuyunkuna, usijankunata rurankapak. Tullukwakunapak pankui: pawawikuna mikuna kapu.

Sapsi yawar akuawaru: ébano rojo común,Pterocarpus rohrii Vahl(FABACEAE).Llukpi: rankaspika warawakuna, tuyunkuna, wanpullukuna, wankarata rurankapak, wasichinkapakpash.

Alialia: alfalfilla común,Melilotus albus Medik.(FABACEAE).Janpi: yuyuraka mullpunkui janpinkapak. Tullukwakunapak pankui: yuyurakunaka wiwakuna mikunkapak.

Alili

Puka alili: alelí rojo,Plumeria rubra L.(APOCYNACEAE).Janpi: jupikunata jarkanpak yuyura.

Alinya

Sacha alinya: alenia silvestre,Halenia weddelliana Gilg(GENTIANACEAE).Janpi: p’ankakuna, sisakunaka kiru nanaita janpinkapak. Llukpi: pukllankutaka rurankapak yuyura. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna yuyura. Wallpasai: yuyuraka runakuna llakiyaita janpinkapak.

Sapsi alinya: alenia común,Halenia asclepiadea G. Don(GENTIANACEAE).Janpi: sisakuna, p’ankakunaka kiru nanaita janpinkapak.

Suni alinya: alenia larga,Halenia longicaulis J.S. Pringle(GENTIANACEAE).Janpi: kiru nanaita janpinkapak yuyura.

Taruka alinya: alenia venado,Halenia taruga-gasso Gilg(GENTIANACEAE).Janpi: urku chiri unkuita janpinkapak yuyura.

Allkusa: alcusa común,Pharus latifolius L.(POACEAE).Janpi: llullu p’ankakunaka kiru nanaita, umananaita janpinkapak. Wallpasai: runakunata p’ichankapak yuyura.

Allyan

Makara allyan: calabacillo de Macará,Gustavia macarenensis Philipson(LECYTHIDACEAE).Allpasiñai: mushuk sachata tarpunkapak. Janpi: p’ankakunaka chiri unkui, millai wairaita janpinkapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Sapsi allyan: calabacillo común,Gustavia macarenensis subsp. macarenensis (LECYTHIDACEAE).Runakunapak pankui: mikunkapak kapu. Tullukwakunapak pankui: lumuchakuna, añanku, ukumarikuna mikuna kapu. Wallpasai: p’ankakunaka millai nunakunamanta jarkarinkapak.

Suni allyan: calabacillo largo,Gustavia longifolia Poepp. ex O. Berg(LECYTHIDACEAE).Runakunapak pankui: kapuka mikunkapak, wikika upiana yakuta rurankapak.

Amapa: amapa común,Handroanthus chrysanthus subsp. chrysanthus(BIGNONIACEAE).Llukpi: rankaspika ukputi, usijan, kurankunata rurankapak, wasichinkapakpash.

Amarunwa: culebrilla común,Podandrogyne glabra Ducke(CLEOMACEAE).Janpi: p’ankakunaka ukun nanaikunata janpinkapak.

Amiruka

Amuk amiruka: bálsamo suave,Psychotria anemothyrsa K. Schum. & Krause(RUBIACEAE).Janpi: p’anka ushpaka shimipi sisu kiyayashkakunata janpinkapak.

Chiri amiruka: bálsamo frío,Psychotria ownbeyi (Standl. ex C.M. Taylor) C.M. Taylor (RUBIACEAE).Janpi: p’ankakunaka uma muyui, kuinanaita janpinkapak.

Kipra amiruka: bálsamo funda, Psychotria sacciformis C.M. Taylor(RUBIACEAE).Wallpasai: p’ankakuna, kapukuna, muyukunaka chakrunkapak.

Kutuk punzu amiruka: bálsamo espiga corta,Psychotria trichocephala Poepp. & Endl.(RUBIACEAE).Wallpasai: kallmakunaka mana utka purik wawakunata p’ichankapak, jatunkunapakka shaikuita janpinkapak.

Kutuk willk’iza amiruka: bálsamo cáliz corto,Palicourea brachiata (Sw.) Borhidi(RUBIACEAE).Janpi: p’ankakunaka uma nanai, ukun nanaita janpinkapak. Llukpi: rankaspika wasichinkapak.

Lukllu amiruka: bálsamo simple,Bertiera guianensis Aubl.(RUBIACEAE).Janpi: p’ankakunaka tauka nanaikunata janpinkapak.

Mutkik amiruka: bálsamo oloroso, Psychotria zevallosii C.M. Taylor(RUBIACEAE).Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Ruku amiruka: bálsamo viejo,Psychotria remota Benth.(RUBIACEAE).Janpi: p’ankakunaka wirayankapak, sapika wiksa nanaita janpinkapak.

Sacha amiruka: bálsamo silvestre,Palicourea berteroana (D.C.) Borhidi(RUBIACEAE).Janpi: p’ankakunaka ñakarakita janpinkapak.

Sapsi amiruka: bálsamo común,Psychotria ostreophora (Wernham) C.M. Taylor(RUBIACEAE).Janpi: p’ankaka ñakaraki, tullunkuita janpinkapak. Wallpasai: p’ankakunaka ayawaskata upaishka k’ipa upiankapak.

Tsika amiruka: bálsamo sika,Psychotria stenostachya Standl.(RUBIACEAE).Janpi: karaka warmikunapak killkui yawaryaita janpinkapak, p’ankaka lishmania unkuita janpinkapak.

Uchilla amiruka: bálsamo pequeño, Psychotria micrantha Kunth(RUBIACEAE).Tullukwakunapak pankui: p’ankakuna, kapukunaka pawawikuna, sacha wakrakuna mikunkapak.

Umayuk amiruka: bálsamo con cabeza,Palicourea violacea (Aubl.) A. Rich.(RUBIACEAE).Janpi: p’ankakunaka chiri unkuita janpinkapak.

Wailla amiruka: bálsamo verde,Psychotria viridis Ruiz & Pav. (RUBIACEAE).Janpi: karaka kichai unkui, amishkatata janpinkapak, p’ankaka ukun irkiyaita janpinkapak. Wallpasai: p’ankakuna, kapuka ayawaskawan chakrunkapak.

Willka amiruka: bálsamo santo,Psychotria santaremica Müll. Arg.(RUBIACEAE).Tullukwakunapak pankui: pawawikuna mikuna kapu.

Willu amiruka: bálsamo Guillo,Psychotria williamsii Standl.(RUBIACEAE).Janpi: millai wairashkata janpinkapak. Llukpi: p’ankakunaka ukun alli ashnachun mutsuna.

Wincha amiruka: bálsamo cinta,Psychotria longicuspis Müll. Arg. (RUBIACEAE).Tullukwakunapak pankui: kapukuna, p’ankakunaka wiwakuna mikuna.

Amirukawa: balsamillo común,Myroxylon balsamum Harms(FABACEAE).Allpasiñai: mushuk sachata tarpunkapak. Janpi: karaka rupai unkui, chulli, uma nanai, mullpunkui janpinkapak. Llukpi: piru amiruka shina kaipai ashnaita surkunakapak.

Amulli

Atallpa amulli: bocado de gallina,Stellaria recurvata Willd. ex Schlecht.(CARYOPHYLLACEAE).Wallpasai: runakuna makallaipak yuyura.

Ananas

Mishki ananas: chirimoya dulce,Annona mucosa Jacq.(ANNONACEAE).Janpi: p’ankakunaka sisukunata janpinkapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu. Tullukwakunapak pankui: kapukunaka siku mikuna.

Sacha ananas: chirimoya silvestre,Annona dolichopetala (R.E. Fr.) H. Rainer(ANNONACEAE).Llukpi: rankaspika wapulluta rurankapak, wasichinkapakpash. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Urku ananas: chirimoya de monte,Annona papilionella (Diels) H. Rainer(ANNONACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak.Runakunapak pankui: mikunkapak kapu. Tullukwakunapak pankui: kushillukuna, pawakuna mikuna kapu.

Anis

Chakra anis: anís de campo,Tagetes zypaquirensis Humb. & Bonpl.(ASTERACEAE).Janpi: murunkui, wiksantai unkuikunata janpinkapak yuyura, ñawi unkuita millai wairashkatapash janpinkapak.

Sacha anis: anís silvestre,Tagetes filifolia Lag.(ASTERACEAE).Manti: sisaka kachiyuk mikuinunapi yanunkapak. Wallpasai: warmikuna wachashka k’ipa taniwallirikunata, ukun chiriyaita, jikin nanaitapash janpinkapak.

Sisasapa anis: anís florido,Tagetes multiflora Kunth(ASTERACEAE).Janpi: wikika millai wairaita, mancharita janpinkapak, p’ankakunaka jikin p’unkita, tuknan, unkuillai unkuikunata janpinkapak. Manti: p’ankakunaka chupita yanunkapak. Runakunapak pankui: p’ankakunaka kaipai up’iaikunata rurankapak.

Tsiklla anis: anís recto,Tagetes erecta L.(ASTERACEAE).Janpi: mancharita, kiru nanaita janpinkapak yuyura. Llukpi: p’ankakunaka runakuna armankapak. Manti: zanpu lukrupi yanunkapak, uchuta rurankapakpash yuyura. Tullukwakunapak pankui: pawawikuna mikuna kapu. Wallpasai: shamankuna mutsushka yuyura.

Uchilla anis: anís chiquito,Tagetes verticillata Lag. & Rod.(ASTERACEAE).Janpi: piliskunata wañuchinkapak, taniwallirikunata, unkuillaita janpinkapak yuyura. Llukpi: armankapak mutsushka yuyura. Tullukwakunapak pankui: kuikuna mukuna, p’ankakunaka.

Ullawanka anis: anís de gallinazo,Tagetes terniflora Kunth(ASTERACEAE).Janpi: palamakukunata wañuchinkapak, irkiyai, rupai unkuita janpinkapak, manchari, millai wairai, p’unkikuna, tullunkui, umananaita janpinkapak yuyura. Manti: p’ankakuna, sisakunaka chupipi yanunkapak. Runakunapak pankui: mikunkapak p’anka.

Antakarpuwa: clavito común,Ludwigia decurrens Walter(ONAGRACEAE).Janpi: wirayashka runakuna ñañuyankapak yuyura.

Anuna

Sacha anuna: anona silvestre,Annona duckei Diels(ANNONACEAE).Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna sisa.

Sapsi anuna: anona común,Annona hypoglauca Mart.(ANNONACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak, wanpulluta rurankapakpash. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.Tullukwakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Apankura: cangrejo común,Hamelia patens Jacq.(RUBIACEAE).Janpi: kapuka kiru ama ismuchun jarkankapak, rupaunkuita janpinkapak, p’ankakunaka surkiunkuita, tullunkuita, p’unkishkakunata janpinkapak. Llukpi: kapuka aichawakunata japina tukllapak.

Apapu

Panpa apapu: arquitecta de campo,Aetheolaena patens (Kunth) B. Nord.(ASTERACEAE).Janpi: p’ankakunaka takarishkakunata janpinkapak.

Apichu

Panpa apichu: camote de campo,Ipomoea cholulensis Kunth(CONVOLVULACEAE).Janpi: kukupin waklliri, kankin nanai, washa nanaita janpinkapak yuyura.

Sapsi apichu: camote común,Ipomoea batatas (L.) Lam.(CONVOLVULACEAE).Janpi: rankaspimanta, p’ankamanta wikika chukrita chakichichun, ñawi wakllirita janpinkapak. Runakunapak pankui: sapika mikunkapak, asuata, sankuta, tantata, rurankapak.

Apiuyuyu

Sapsi apiuyuyu: apio común,Cyclospermum laciniatum (DC.) L. Constance(APIACEAE).Janpi: yuyuraka kukupi intayaita janpinkapak. Runakunapak pankui: kaipai up’iaita rurankapak.

Yurak apiuyuyu: apio blanco,Cyclospermum leptophyllum (Pers.) Sprague(APIACEAE).Janpi: jikin nanaita janpinkapak yuyura. Miyui: kuikunapak miyui yuyura. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna yuyura.

Arakacha

Sacha arakacha: zanahoria silvestre,Arracacia moschata DC.(APIACEAE).Janpi: kapuka warmikunapak kirkui yawar jicharita janpinkapak. Runakunapak pankui: mikunkpak sapi.

Yurak arakacha: zanahoria blanca,Arracacia xanthorrhiza Bancr.(APIACEAE).Janpi: yuyurakunaka chiri unkuita janpinkapak, armankapak, p’ankakuna, kapuka rumijita janpinkapak, muyukunaka warmikuna ama chichuchun jarkankapak. Runakunapak pankui: sapika mikuikunata yanunkapak, upianakunata p’ukuchinkapak. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna kapu.

Araku p’anka: tatabra común,Stromanthe stromanthoides (J.F. Macbr.) L. Andersson(MARANTACEAE).Llukpi: p’ankakunaka lumuta, sarata pilluchinkapak, chumalkunata k’illpankapak.

Arichi p’anka: ariche común,Diplazium pinnatifidum Kze.(ATHYRIACEAE).Janpi: p’ankakunaka takarishkakunata janpinkapak.

Asura

Ankasyashka asura: azurea azulada,Dalea coerulea Schinz. & Thell.(FABACEAE).Inpuk: inpu mirachipak achka sisata, tsuntita p’ukuchin yuyura. Janpi: sisakunaka parunkuita janpinkapak. K’aipu: yantapak yuyura. Llukpi: kallmakunaka p’ichanakunata rurankapak. Manti: kachiyuk mikuita yanunkapak yuyura. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna kapu.

Lunjara asura: azurea cilíndrica,Dalea cylindrica Hook.(FABACEAE).Janpi: p’ankakunaka wiksa kachariri unkuita janpinkapak. Wallpasai: runakunata p’ichankapak yura.

Sapsi asura: azurea común,Dalea antana J.F. Macbr.(FABACEAE).Llukpi: allikak wiraunuyukmi kan.

Urku asura: azurea del monte,Dalea humifusa Benth.(FABACEAE).Janpi: wiksa kacharirita, chullita, ujuta janpinkapak. Llukpi: p’ichankuna rurana p’ankakuna. Tullukwakunapak pankui: wiwakunapak pankui.

Ashankawa: canastilla común,Evodianthus funifer Lindm. (CYCLANTHACEAE).Janpi: kikikunaka ukunpi samaita kunkapak, p’ankakapukunaka machakui kanishka p’unkita janpinkapak. Llukpi: rankaspimanta, sapimanta puchkakunaka waskakunata, ashankakunata rurankapak.

Ata muyu

Lunpu ata muyu: ata redonda,Mendoncia orbicularis Turrill.(ACANTHACEAE).Llukpi: rankaspi chawarka waskakunata puchkakunata rurankapak.

Ataku

Chuluk ataku: amaranto híbrido,Amaranthus hybridus L.(AMARANTHACEAE).Janpi: shunku p’unkita, wakllirita janpinkapak yuyura. Llukpi: sisaka tullputa rurankapak. Manti: sisaka sankuta rurankapak, upiana yakupi tullputa churankapak. Runakunapak pankui: p’ankakunaka mikunkapak. Tullukwakunapak pankui: kuchikuna, wakrakuna, kuikuna mikuna yuyura.

Kashti ataku: amaranto de Castilla,Amaranthus asplundii Thell.(AMARANTHACEAE).Janpi: sapika shimipi kallun unkuita, kiyayashkata, intayaita janpinkapak.Runakunapak pankui: mikunkapak kapukuna, p’ankakuna. Tullukwakunapak pankui: kuchikuna mikuna yuyura.

Kirta ataku: amaranto morado,Amaranthus caudatus L.(AMARANTHACEAE).Janpi: yawarta p’ichankapak, yawar jichaita jarkankapak yuyura, warmikuna wachashka k’ipa sinchiyachun janpinkapak. Manti: sisakunaka mishki sankukuna, apikunata tullpunkapak. Runakunapak pankui: kapuka apita yanunkapak.

Mallki ataku: amaranto rama,Amaranthus retroflexus L.(AMARANTHACEAE).Runakunapak pankui: kamchashka muyukunaka mishki yakuta rurankapak.

Shallpa ataku: amaranto crespo,Amaranthus crassipes var. warnockii (I.M. Johnst.) N. Bayón(AMARANTHACEAE).Manti: kirta apipi tullputa churankapak.

Atalantra: atalandra común,Meliosma herbertii Rolfe(SABIACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak, usijankunata rurankapak.

Atchira

Chakra atchira: achira del campo.Canna indica L.(CANNACEAE).Janpi: p’ankakunaka intaikunata, rukrun taniwakllikunata, rupayunkui, inti rupak, kuinanayai unkuikunata janpinkapak. Llukpi: p’ankakunaka pankuikunata pilluchishpa, mikuikunata karankapak. Runakunapak pankui: rankaspika kutata rurankapak, runakuna mikunkapak.

Awaklla: gigantón común,Cereus repandus Mill.(CACTACEAE).Janpi: rankaspi aichaka aikara wakllirikunata janpinkapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Awakulla: aguacula común,Echinopsis pachanoi (Britton & Rose) H. Friedrich & G.D. Rowley(CACTACEAE).Allpasiñai: chakra jarkapak tarpuna yuyura. Janpi: p’ankakunaka chukchui waklliri unkuita janpinkapak. Llukpi: sanllausaka akchata armankapak. Wallpasai: aillukunapak kausaita kamachun tarpuna yuyura.

Awarunku: aguarongo común,Puya furfuracea (Willd.) L.B. Sm.(BROMELIACEAE).Runakunapak pankui: yura tiksika mikuna kutata rurankapak.

Awasak

Paskashka awasak: achiotillo abierto,Bomarea patiniiBaker(ALSTROEMERIACEAE).Janpi: p’ankakunaka intaikunata janpinkapak.

Sisayuk awasak: achiotillo multiflor,Bomarea multiflora Mirb.(ALSTROEMERIACEAE).Inpuk: inpu mirachipak achka sisajaku, tsuntita p’ukuchin yuyura. Janpi: kapukunaka chuchu waktarikunata janpinkapak. Miyui: kapukuna, muyukunaka wiwakunapak, runakunapakpash miyui. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna.

Sumak awasak:achiotillo hermoso,Bomarea formosissima Herb.(ALSTROEMERIACEAE).Janpi: sisakunaka ñakaraki unkuita janpinkapak.

Awilluku

Manchu awilluku: caimitillo de buey,Diospyros artanthifolia Mart. ex Miq. (EBENACEAE).Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna kapu.

Sapsi awilluku: caimitillo común,Diospyros pseudoxylopia Mildbr.(EBENACEAE).Janpi: sisaka aikara mitsata janpinkapak. Llukpi: kallmakunaka aiñipak jillai rurankapak.

Awiyu

Killu awiyu: caimito amarillo,Chrysophyllum argenteum Jacq.(SAPOTACEAE).Llukpi: rankaspika sinchi kulluta rurankapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna kapu.

Puka awiyu: caimito colorado,Chrysophyllum sanguinolentum (Pierre) Baehni(SAPOTACEAE).Janpi: taniwaklli unkuita janpinkapak. Llukpi: kullupak rankaspi. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Pukalla awiyu: caimito rosado,Chrysophyllum manaosense (Aubrév.) T.D. Penn.(SAPOTACEAE).Janpi: sisakunaka chukchui waklliri, chullita janpinkapak. Llukpi: rankaspika wasichinkapak, p’ankakunaka churarinakunata rurankapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna kapu.

Sacha awiyu: caimito silvestre,Chrysophyllum venezuelanense (Pierre) T.D. Penn.(SAPOTACEAE).Llukpi: rankaspika kulluta, usijankunatapash rurankapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu. Tullukwakunapak pankui: kapukunaka sacha wakra mikuna.

Sapsi awiyu: caimito común,Chrysophyllum argenteum subsp. auratum (Miquel) T.D. Penn(SAPOTACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak.Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Urku awiyu: caimito de monte, Chrysophyllum cuneifolium A. DC.(SAPOTACEAE).Llukpi: rankaspika kulluta rurankapak.

Yurak awiyu: caimito blanco,Chrysophyllum superbum T.D. Penn.(SAPOTACEAE).Llukpi: rankaspika kulluta rurankapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Ayawaska

Sacha ayawaska: ayahuasca silvestre,Banisteriopsis muricata (Cav.) Cuatrec.(MALPIGHIACEAE).Wallpasai: wamrakuna wiwakunata japina yachankapak achumaipak upiana yuyura.

Yaku ayawaska: ayahuasca de agua,Banisteriopsis padifolia (Nied.) B. Gates(MALPIGHIACEAE).Llukpi: rankaspika waskata rurankapak.

Chakakuma

Punzuyuk chakakuma: chacacuma con espigas,Escallonia paniculata Roem. & Schult. (ESCALLONIACEAE).Llukpi: kulluka wasichinkapak, taklla, ankara, wishinta rurankapak.

Sapsi chakakuma: chacacuma común,Escallonia myrtilloides var. patens(Ruiz & Pav.) Sleumer(ESCALLONIACEAE).Llukpi: rankaspika yanuna uku jillaikunata rurankapak.

Uchilla chakakuma: chacacuma pequeña,Escallonia micrantha Mattf. (ESCALLONIACEAE).Inpuk: inpu mirachipak achka sisajaku, tsuntita p’ukuchin yuyura. K’aipu: rankaspika killimsata rurankapak. Llukpi: rankaspika wasichinkapak, shayankaspi, ankara, wishinkunata rurankapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Urku chakakuma: chacacuma del cerro,Escallonia myrtilloides L.f.(ESCALLONIACEAE).Janpi: sisaka wachai pacha, killkui mana alli kakpi janpinkapak. K’aipu: rankaspika killimsata rurankapak. Llukpi: kulluwanka taklla, yujun, wishin, ankarata shuktak maki ruraikunatapash rurankapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Chakatawa: crucita común,Randia armata D.C.(RUBIACEAE).Tullukwakunapak pankui: pawawikuna mikuna kapu.

Chaki

Uchilla kurikinki chaki: pata de curiquingue chica,Aa maderoi Schltr.(ORCHIDACEAE).Janpi: sapika wachaska k’ipa taniwakllita janpinkapak.

Chakiku

Kuchi chakiku: patita de puerco,Margaritaria nobilis L. f.(PHYLLANTHACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak, aichawa japina kaspita, muyukunaka tukllapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna kapu, muyu.

Chaklla

Yurak chaklla: colla blanca,Badilloa salicina (Lam.) R.M. King & H. Rob(ASTERACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak.

Challi p’anka

Sapsi challi p’anka: picardía común,Diplopterys cabrerana (Cuatrec.) B. Gates(MALPIGHIACEAE).Wallpasai: p’anka, rankaspika achumai ruraipak.

Wama challi p’anka: picardía rara,Diplopterys longialata(Nied.) W. R. Anderson & C. Davis(MALPIGHIACEAE).Miyui: achumaipak mutsushka yuyura.

Challu

Llipiak challu: cibianto brillante,Cybianthus poeppigii Mez(PRIMULACEAE).Janpi: kusashka p’ankakunaka aikara wakllirishkata janpinkapak, p’ankata ukunpi llutachishkaka rupachik kurukuna kanishkata janpinkapak.

Pallka challu: cibianto verticilado,Cybianthus verticilloides (Cuatrec.) G. Agostini(PRIMULACEAE).Wallpasai: p’ankakuna shairiwan charushkaka kaniru challua shuti aichawata wañuchinkapak.

Chamana: crestona común,Dodonaea viscosa Jacq.(SAPINDACEAE).Allpasiñai: kausak chakra jarkata tarpunkapak yuyura. Janpi: p’ankakunaka sinyari waklli unkuita janpinkapak, p’ankakunata kunuchishkaka kiwirishka, tullunkui, intaiyaikunata janpinkapak. Llukpi: kulluka taklla, chakra jarka, p’ichankunata rurankapak. Tullukwakunapak pankui: p’ankakunaka wiwakuna mikuna. Wallpasai: millai nunakuna anchurichun wasi muyuntinpi tarpuna yuyura.

Chamas: majagua común,Poulsenia armata (Miq.) Standl. (MORACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak, karaka awaikunata rurankapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Chamiku: chamico común,Funastrum clausum Schltr.(APOCYNACEAE).Janpi: p’ankakuna, sisakunaka sisukunata janpinkapak.

Chanllaki

Puka chanllaki: chanllaqui colorado,Leandra subseriata Cogn.(MELASTOMATACEAE).Runakunapak pankui: mikunkapak kapu. Tullukwakunapak pankui: pawawikuna mikuna yuyura.

Sapsi chanllaki: c hanllaqui común,Leandra secunda (D. Don) Cogn.(MELASTOMATACEAE).Runakunapak pankui: mikunkapak kapu. Tullukwakunapak pankui: pawawikuna mikuna yuyura.

Chanpuru

Lukllu chanpuru: chamburo simple,Vasconcellea candicans A. DC.(CARICACEAE).Runakunapak pankui: mishki mukuikunata rurankapak.

Ruku chanpuru: chamburo viejo,Vasconcellea microcarpa (Jacq.) A. DC.(CARICACEAE).Runakunapak pankui: kapuka yakunayaipi upiankapak, llullu p’ankakunaka yuyuchakruta rurankapak.

Sapsi chanpuru: chamburo común,Vasconcellea pubescens A. DC.(CARICACEAE).Runakunapak pankui: mikunkapak kapu, mishki upianata, apita rurankapak.

Chanwira

Jawari chanwira: chambira jauari,Astrocaryum jauari Mart.(ARECACEAE).Llukpi: p’ankakunaka puchkakunata rurankapak. Runakunapak pankui: muyullausaka mikunkapak. Tullukwakunapak pankui: kushillukuna mikuna kapu.

Sapsi chanwira: chambira común,Astrocaryum chambira Burret(ARECACEAE).Llukpi: p’ankamanta chawarka linchi, wayaka, llikllawin, churarinakuna, p’ichan, wallkakunata awankapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu, llushunkuka mikunkapak.

Chara: chara común,Hippocratea volubilis L.(CELASTRACEAE).Janpi: rankaraka chukrikunata janpinkapak. Llukpi: rankarataka waskata shina arinkapak. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna kapu.

Charapu: charapo común,Parinari klugii Prance(CHRYSOBALANACEAE).Janpi: karaka tauka taniwakllikunata janpinkapak. Llukpi: rankaspika wasinkapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu. Tullukwakunapak pankui: pawawikuna mikuna kapu.

Chauma: hoja de culebra,Leretia cordata Vell.(ICACINACEAE).Janpi: kara llakllashkaka machakui kanishkata janpinkapak.

Chawanku: chaguango común,Dracontium spruceanum (Schott) G.H. Zhu(ARACEAE).Janpi: p’ankakuna, machakuikuna kanishkata janpinkapak.

Chikama

Chiri chikama: Santa Lucía fría,Commelina diffusa Burm. f.(COMMELINACEAE).Janpi: jikin waklli, yawar jicharita janpinkapak yuyura. Llukpi: runakuna armankapak mutsushka yuyura. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna yuyura.

Jatun chikama: Santa Lucía grande,Commelina quitensis Benth.(COMMELINACEAE).Janpi: yuyurata tsankashpa llushichishka yakuta chukchui taniwakllita janpinkapak.

Sapsi chikama: Santa Lucía común,Commelina fasciculata Ruiz & Pav.(COMMELINACEAE).Tullukwakunapak pankui: ukllkapuka kuchikuna mikuna.

Chikis

Panpa chikis: chiquis del campo,Ocimum campechianum Mill.(LAMIACEAE).Manti: p’ankakunaka aichawawan yanunkapak, suniñupuwan chakrunkapak, juntachunllita rurankapak. Wallpasai: kallmakunaka allpata p’ichankapak.

Chikuru

K’apakkak chikuru: sardina majestuosa,Ruagea insignis (C. D.C.) T.D. Penn. (MELIACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak.

Chilka

Buxis chilka: chilca buxis,Baccharis buxifolia Pers.(ASTERACEAE).Janpi: p’ankakunaka intaikunata janpinkapak. K’aipu: rankaspika killimsata rurankapak.

Janpatu chilka: chilca ambateña,Baccharis hambatensis Kunth(ASTERACEAE).Janpi: p’ankakunaka chukrikunata janpinkapak. Runakunapak pankui: achka chupa ruraskaka mishsankuta rurankapak.

Kiruyuk chilka: chilca dentada,Baccharis serrulata Pers. (ASTERACEAE).Wallpasai: runakunata p’ichankapak mutsushka yuyura.

Mutkik chilka: chilca olorosa,Baccharis odorata Kunth (ASTERACEAE).Janpi: p’ankakunaka takarishkakunata janpinkapak.

Uki chilka: chilca ploma,Baccharis venosa Pers. (ASTERACEAE).Inpuk: inpu mirachipak achka sisa jaku, tsuntita p’ukuchin yuyura. Janpi: tullunkui, wawakuna mancharishkata janpinkapak yuyura. Manti: makinchuta rurankapak yuyura. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna.

Urku chilka: chilca de monte,Baccharis nitida Pers. (ASTERACEAE).Janpi: kallmaka ruku taitakunata janpinkapak, chikikunaka millai wairata janpinkapak.

Warmi chilka: chilca hembra,Baccharis tricuneata Pers. (ASTERACEAE).Janpi: p’ankakunaka tauka taniwakllikunata janpinkapak, yuwiki, mana kashpaka yuyura tsankashka millaiwairashkata janpinkapak. Llukpi: palata ama llutarichun churana yuyura. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna.

Yana chilka: chilca negra,Baccharis obtusifolia Kunth(ASTERACEAE).Inpuk: inpu mirachipak achka sisajaku, tsuntita p’ukuchin yuyura. Janpi: p’ankakunaka tullunkui nanaikunata janpinkapak, p’ankakunaka millai wairaita janpinkapak. K’aipu: yantapak yuyura.

Chilku

Llipianak chilku: chilco opaco,Piptocarpha opaca Baker(ASTERACEAE).Janpi: p’ankakunaka runakunapak ukun sisukunata janpinkapak.

Suki chilku: chilco incoloro,Piptocoma discolor (Kunth) Pruski(ASTERACEAE).Janpi: karaka ikis shuti machakuikuna kanishkata janpinkapak. K’aipu: yantapak yuyura. Llukpi: rankaspi kulluka usijankuna, putikunata rurankapak, wasichinkapakpash.

Chilltu

Allpa chilltu: tomate de tierra,Solanum calidum Bohs(SOLANACEAE).Janpi: kapu yanushkaka shunku taniwakllita janpinkapak. K’aipu: p’ankakunaka allpa mankakunata kusankapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Chakra chilltu: tomate del campo,Solanum pimpinellifolium Mill. ex Dunel(SOLANACEAE).Janpi: millai wairaita janpinkapak yuyura. Runakunapak pankui: wiwakuna mikuna kapu.

Sacha chilltu: tomate silvestre,Solanum stramoniifolium Jacq.(SOLANACEAE).Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Urkuchilltu: tomate de monte,Solanum endopogon (Bitter) Bohs(SOLANACEAE).Janpi: p’ankakunaka takarishkakunata janpinkapak, p’ankakuna, muyukunaka llakirita janpinkapak, yuyuraka umananaita janpinkapak.

Yunka chilltu: tomate de valle,Solanum splendens (Dunal) Bohs(SOLANACEAE).Janpi: p’anka wikika intaiyaikunata janpinkapak.

Chilltuwa

Chuitu chilltuwa: tomatillo oval,Solanum oblongifolium Humb. & Bonpl. ex Dunal(SOLANACEAE).Miyui: allkukunapak miyui. Runakunapak pankui: p’ankakuna, asuata rurankapak. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna kapu.

Uchilla chilltuwa: tomatillo chico,Solanum brevifolium Humb. & Bonpl. ex Dunal (SOLANACEAE).Llukpi: kapuka uma kukita anchuchinkapak. Manti: kapuka ñuñuta mirachinkapak. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna kapu.

Chincha

Iñuyuk chincha: palmiche punteado,Prestoea acuminata (Willd.) H.E. Moore(ARECACEAE).Llukpi: p’ankakunaka wasita jatankapak. Runakunapak pankui: kapu, llutiksanka mikunkapak.

Kita chincha: palmiche arisco,Prestoea schultzeana (Burret) H.E. Moore(ARECACEAE).Llukpi: p’anka puchkakunaka rurankapak ashankakunata awankapak. Runakunapak pankui: kapu, llutiksanka mikunkapak. Tullukwakunapak pankui: kapu, muyukunaka pawaikuna mikuna. Wallpasai: llutiksanka wawakuna utka wiñachun yanapankapak.

Yurak chincha: palmiche blanco,Prestoea ensiformis (Ruiz & Pav.) H.E. Moore(ARECACEAE).Llukpi: p’ankakunaka wasi jatapak. Runakunapak pankui: yuyuchapunta rurankapak.

Chinchi

Malin chinchi: romerillo malín,Hypericum silenoides Juss.(HYPERICACEAE).Janpi: wachashka k’ipa taniwakllirikunata janpinkapak.

Sapsi chinchi: romerillo común,Hypericum lancioides Cuatrec.(HYPERICACEAE).Inpuk: inpu mirachipak achka sisajaku, tsuntita p’ukuchin yuyura. K’aipu: rankaspika yantapak. Llukpi: sisaka shuktak yuyurakunawan chakrushpa churarinakunata tullpunkapak.

Yunka chinchi: romerillo de llano,Hypericum laricifolium Juss.(HYPERICACEAE).Allpasiñai: kausak jarkata rurankapak. Janpi: yuyuraka chiri unkuita janpinkapak, p’ankakunaka warmikuna wachashka k’ipa armankapak. K’aipu: rankaspika killimsata rurankapak. Llukpi: kulluka kinllakunata, takllakunata, usijankunata rurankapak. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna p’anka. Wallpasai: mana alli atauta jarkankapak, millai nunakunata anchuchinkapak yuyura.

Chinchira

Luntsa chinchira: chinchi racimo,Trophis racemosa Urb.(MORACEAE).Llukpi: rankaspika kulluta rurankapak. Runakunapak pankui: muyukunaka mikunkapak. Tullukwakunapak pankui: pawawikuna mikuna kapu.

Chinchu

Pukalla chinchu: zancona rosada,Socratea exorrhiza (Mart.) H. Wendl. (ARECACEAE).Allpasiñai: kausak jarkakunata rurankapak. Llukpi: rankaspika wasichinkapak, kurankunata rurankapak, p’ankakunaka wasita jatankapak, chuntiksanpash p’ankapash apatarakunata jarkankapak. Runakunapak pankui: llutik kanka mikunkapak. Tullukwakunapak pankui: kushillukuna mikuna kapu.

Yaurina chinchu: zancona anzuelo,Socratea rostrata Burret(ARECACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak, kashayuk sapika shinkinkapak, p’ankakunaka wasikunata jatankapak. Runakunapak pankui: yanushka kapu, llutiksanka mikunkapak.

Chinllaki

Allpa chinllaki: chinllaqui del campo,Clidemia hirta D. Don(MELASTOMATACEAE).Runakunapak pankui: mikunkapak kapu. Tullukwakunapak pankui: pawawikuna mikuna kapu.

Ishkan chinllaki:chinllaqui doble,Clidemia dimorphica J.F. Macbr. (MELASTOMATACEAE).Janpi: p’ankakunaka millai wairaita janpinkapak.

Kiruyuk chinllaki: chinllaqui dentada,Clidemia dentata D. Don(MELASTOMATACEAE).Janpi: rupaunkuita janpinkapak yuyura.

Sapsi chinllaki: chinllaqui común,Clidemia sprucei Gleason(MELASTOMATACEAE).Janpi: p’ankakunaka chaki kallanpakunata anchuchinkapak, chukrikunata janpinkapak, p’ankakunaka tunkuri nanai, uju unkuita janpinkapak. Llukpi: p’ankakunaka picharinkapak mutsurin.

Sinyarik chinllaki: chinllaqui nervada,Miconia quinquenervia (Mill.) Gamba & Almeda(MELASTOMATACEAE).Janpi: rupaunkuita janpinkapak yuyura. Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Sisil chinllaki: chinllaqui sésil,Clidemia sessiliflora Cogn.(MELASTOMATACEAE).Tullukwakunapak pankui: pawawikuna mikuna kapu.

Chinpis

Sapsi chinpis: copeicillo común,Clusia laxiflora (Poeppig) Planchon & Triana(CLUSIACEAE).Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Uchilla chinpis: copeicillo pequeño,Clusia mamillata Cuatrec.(CLUSIACEAE).Llukpi: kuillur shina paskarishka kapuka ukunpi shuyukunata rurankapak, churarinakunata yanapi tullupunkapak.

Yurak chinpis: copeicillo blanco,Clusia pallida Engl. (CLUSIACEAE).Inpuk: inpu mirachipak achka sisajaku, tsuntita p’ukuchin yuyura. Llukpi: kulluka wasichinkapak.

Chinpul

Puka chinpul: trébol rojo,Trifolium pratense L. (FABACEAE).Allpasiñai: allpa ama wakllirichun tarpuna yuyura. Janpi: p’ankaka jikin nanaita, chuputa janpinkapak. Tullukwakunapak pankui: p’ankakunaka wiwakuna mikuna.

Yurak chinpul: trébol blanco,Trifolium repens L.(FABACEAE).Allpasiñai: allpa ama wakllirichun tarpuna yuyura. Inpuk: inpu mirachipak achka sisajaku, tsuntita p’ukuchin yuyura. Janpi: yuyuraka punkishkakuna, takarishkakunata janinkapak. Tullukwakunapak pankui: atallpakuna, kuchikuna, wakrakuna, apiukuna, uwijakuna mikuna yuyura.

Chipira

Sisasapa chipira: cheflera florida,Schefflera minutiflora Harms(ARALIACEAE).Llukpi: rankaspika kulluta rurankapak, kullu putikunata rurankapak.

Chirachi: chirachi común,Soliva anthemifolia R. Br.(ASTERACEAE).Janpi: taniwakllirita janpinkapak yuyura.

Chiraji: tarro común,Lomatia hirsuta (Lam.) Diels(PROTEACEAE).Llukpi: churarinakunata tullpunkapak yuyura.

Chiraku

Chukishin chiraku: llantén lanceolado,Plantago lanceolata L.(PLANTAGINACEAE).Inpuk: inpu mirachipak achka sisajaku, tsuntita p’ukuchin yuyura. Janpi: rukrun taniwakllita janpinkapak yuyura, p’ankakuna intayaita, umananaita janpinkapak. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna yuyura.

Karuk chiraku: llantén australiano,Plantago australis subsp. sodiroana (Pilg.) Rahn(PLANTAGINACEAE).Janpi: yawarta chuyayachichun, mapata anchuchichun yuyura.

Urku chiraku: llantén de cerro,Plantago linearis Kunth(PLANTAGINACEAE).Janpi: p’ankakuna warmikunapak inmarin intaiyashkata janpinkapak.

Warmi chiraku: llantén hembra,Plantago major L. (PLANTAGINACEAE).Janpi: p’ankakunata yanushkaka jikin wakllirita, rukrun nanaita janpinkapak, yuyuraka rupaunkuita janpinkapak.

Chirapa

Killu chirapa: chirapa amarilla,Aegiphila panamensis Moldenke(LAMIACEAE).Runakunapak pankui: mikunkapak kapu.

Lliu chirapa: chirapa entera,Aegiphila integrifolia (Jacq.) B.D. Jacks. (LAMIACEAE).Janpi: p’ankakunaka millaiwairaita janpinkapak, chukrikunata chakichinkapak. Llukpi: p’ankakunata kutashkaka churarinakunata takshankapak, maillankapak akillmata rurankapak.

Chispu: chispo común,Xylosma tessmannii Sleumer(SALICACEAE).Janpi: p’ankakunaka tauka sami taniwakllikunata janpinkapak.

Chishak

Sau chishak: morlánSao,Arcytophyllum thymifolium Standl.(RUBIACEAE).Janpi: p’ankakunaka tunaka unkuita janpinkapak, sapika intaiyaikunata janpinkapak, p’ankakunata tsankashkaka kiru nanaita janpinkapak. Llukpi: kallmakunaka p’ichanakunata rurankapak. Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna yuyura.

Sisasapa chishak: morlán florido,Arcytophyllum ericoides Standl.(RUBIACEAE).Janpi: sisa wikika ñawipi pauchi rikuri pacha janpinkapak. Wallpasai: pichka rapiyuk sisaka atauta apamunkapak.

Yurak chishak: morlán blanco, Arcytophyllum capitatum K. Schum.(RUBIACEAE).Janpi: sisakunata tinpuchishkaka punkikunata, ishpapuru p’unkita janpinkapak. Llukpi: p’ichanakunata rurankapak yuyura.

Chitsik: orejuela común,Lachemilla orbiculata Rydb (ROSACEAE).Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikuna p’anka.

Chiwa

Suni chiwa: chihua larga,Cronquistianthus chamaedrifolius (Kunth) R.M. King & H. Rob.(ASTERACEAE).Janpi: warmikuna wachashka k’ipa armankapak, chukchui taniwakllita janpinkapak yuyura, ruku runakunapash armankapak yuyura.

Chiwila: piña común,Ananas comosus (L.) Merr. (BROMELIACEAE).Llukpi: kapu jillika uma armana akillmata rurankapak. Runakunapak pankui: kapukunaka jilli, mishsankuta rurankapak. Wallpasai: kutashka llullu kapuka shulluchinkapak.

Chiyapa: chiapa común,Coreopsis fasciculata Wedd. (ASTERACEAE).Janpi: chirimanta inataiyaita janpinkapak.

Chiza

Kashanchik chiza: chisa espinosa,Caesalpinia spinosa (Molina) Kuntze(FABACEAE).Janpi: kapukunaka chusisuta, chukrikunata janpinkapak. K’aipu: rankaspika mikuipi mantita churankapak. Llukpi: rankaspika shayankaspita, wishinkunata, usijankunatapash rurankapak. Manti: kachi mikuikunawan yanunkapak yuyura. Runakunapak pankui: kapu, muyu umaka mikunkapak.

Chuchikchi: candelillo común,Abatia parviflora Ruiz & Pav.(SALICACEAE).Llukpi: rankaspika wasichinkapak.

Chuchu

Lunpu wakra chuchu: teta de vaca redonda,Solanum mammosum L. (SOLANACEAE).Janpi: wiwakunata janpinkapak kapu, atallpakunapak jupikunata anchuchinkapak, allkukunapak izita janpinkapak, kapu, muyukunaka chuchi unkuita, wasi pawawikunapak mitsa unkuita janpinkapak. Llukpi: kapuka palamakukunapak miyui.

Chuji

Allku chuji: c ebada de perro común,Bromus catharticus Vahl(POACEAE).Janpi: sisaka jikin nanaita janpinkapak, yuyura wikika surka unkuita janpinkapak. Runakunapak pankui: sisaka upiana yakuta rurankapak.

Yurak allku chuji: cebada de perro blanca,Bromus pitensis Kunth(POACEAE).Tullukwakunapak pankui: wiwakuna mikunkapak. Wallpasai: makallaipak mutsushka yuyura.

Chukchu

Jatun chukchu: drimonia grande,Drymonia macrophylla (Oerst.) H.E. Moore(GESNERIACEAE).Janpi: tauka sami taniwakllirikunata janpinkapak.

Kapka chukchu: drimonia dura,Drymonia urceolata Wiehler(GESNERIACEAE).Janpi: intaiyaikunata janpinkapak yuyura.

Kiruyuk chukchu: drimonia dentada,Drymonia serrulata Mart.(GESNERIACEAE).Janpi: sisaka mamakunapak ñuñuta mirachinkapak.

P’aza chukchu: drimonia áspera,Drymonia coriacea (Oerst.) Wiehler(GESNERIACEAE).Janpi: p’ankakunata chuchupi llutachishpa ñuñuta achkata llushichinkapak. Wallpasai: yakupi nuyuchishka sisa, kapuka warmikunapak chuchu sinchiyachun churankapak.

Sacha chukchu: drimonia silvestre,Drymonia coccinea (Aubl.) Wiehler(GESNERIACEAE).Janpi: karaka ancha kichai unkuita janpinkapak, sisaka mamakunapak ñuñuta mirachinkapak. Manti: kachiyuk mikuikunapi yanunkapak yuyura.

Sapsi chukchu: drimonia común,Drymonia hopii (Mansf) Wiehler(GESNERIACEAE).Janpi: sisa wikika ñuñuta mirachinkapak.

Shunku chukchu: drimonia corazonada,Drymonia semicordata (Poepp.) Wiehler(GESNERIACEAE).Janpi: p’anka jillika kunka unkuita janpinkapak.

Urku chukchu: drimonia del monte,Drymonia brochidodroma Wiehler(GESNERIACEAE).Janpi: yuyuraka ukun, kiru nanaita janpinkapak.

Warku chukchu: drimonia pendular,Drymonia pendula (Poepp.) Wiehler (GESNERIACEAE).Janpi: sisaka mamakunapak ñuñuta mirachinkapak, sisaka shimi jallun unkuita janpinkapak, p’ankakunaka paruk samai illaita, surkunkuita janpinkapak.

Chukchuwasu

Jatun chukchuwasu: chucchuhuaso grande,Maytenus macrocarpa Briq.(CELASTRACEAE).Janpi: kara, p’ankakunaka jiki taniwakllita janpinkapak. Manti: karaka upianakunapi mallita, tullputa churankapak.

Sapsi chukchuwasu: chucchuhuaso común,Maytenus krukovii A.C. Sm.(CELASTRACEAE).Janpi: karaka wachashka k’ipa yawar jicharita jarkankapak, killkuita, jikin nanai, tull unkuita, sanyawarta, mancharita janpinkapak. Runakunapak pankui: upiana unuchata rurankapak.

Yana chukchuwasu: chucchuhuaso negro,Maytenus ebenifolia Reissek(CELASTRACEAE).Janpi: karaka wiksamanta kuikakunata shitankapak janpi. Wallpasai: karaka sinchiyaita janpinkapak.

Chukinku

Yuraklla chukinku: chuquingo albo,Cynanchum albiflorum (Urb.) Woodson(APOCYNACEAE).Janpi: machakuikuna kanishkata janpinkapak yuyura, p’ankakunaka mamakunapak ñuñu mirachichun yanapan.

Chukira

K’ari chukira: chuquira macho,